1/10
Etusivu / Tunnisteet ilmakkax + matkax /

Valkovuokkomatka 2011

Valkovuokkomatka 2011, Vakkosalmen laululava Sortavalassa FSCN0979.jpg EsikatselukuvatValkovuokkomatka 2011EsikatselukuvatValkovuokkomatka 2011EsikatselukuvatValkovuokkomatka 2011

Tässä Unto Kortelaisen tallentamassa kuvassa ollaan Vakkosalmen laululavan luona Sortavalassa 22.5.2011.

Sortavalan kaupunki sai ensimmäisen kerran järjestettäväkseen yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1896, jolloin Vakkosalmen puistoon kohosi arkkitehti Yrjö Blomstedtin piirtämä laululava. Muista laulujuhlista poiketen Sortavalan laulujuhlilla oli mahdollisuus tutustua kalevalaiseen laulu- ja soittoperinteeseen, sillä juhlilla esiintyivät ensimmäisen kerran tunnetut runonlaulajat ja kanteleensoittajat kuten Iivana Bogdanov, Iivana Miischoka ja Iivana Shemeika. Vuoden 1906 laulujuhlilla kilpailivat kuorojen lisäksi myös kannteleensoittajat. Vuoden 1926 laulujuhlia varten Jean Sibelius sävelsi kantaatin ”Väinön virsi”. Samoilla juhlilla ihasteltiin Pekka Lambergin jouhikonsoittoa, jonka heijastumia on mm. Aarre Merikannon orkesteriteoksessa ”Kyllikin ryöstö”.

Legendaarisen maineen Sortavalalle loivat vuonna 1935 pidetyt Kalevalan riemuvuoden laulujuhlat. Yhtenä kesäkuisena viikonloppuna Sortavalan kaupungin asukasmäärä (n. 4 500) viisinkertaistui, sillä Vakkosalmen puistossa pidettyyn juhlaan saapui yli 20 000 henkilöä. Laulujuhlien yhteydessä paljastettiin Alpo Sailon veistämä Runonlaulajapatsas, joka esittää Karjalan tunnetuinta runonlaulajaa Pedri Shemeikkaa. Patsas on edelleenkin alkuperäisellä paikallaan Kolmiopuistossa Suomen Pankin edustalla.

Näille 1935 pidetyille laulujuhlille Pälkjärveltä osallistui ainakin joukko Ilmakan opintokerholaisia. Näin Juho A. Leskinen kuvaa tuota ikimuistoista retkeä: "Lähtöä varten kokoonnuttiin Ilmakan koululle. Osanottajia tälle retkelle oli uskaltautunut parisenkymmentä nuorta, jotka eivät retken rasituksia pelänneet. Meiltä oli minun lisäkseni mukana veljeni Eino morsiamineen. Matkaan lähdettiin aamuvarhaisella, eikä matkalla pidetty kiirettä. Sortavalaan oli 42 kilometriä. Pidimme lepotauon matkan puolivälissä ja söimme eväitämme. Sortavalassa olimme ennen puoltapäivää. Kun joukostamme oli otettu valokuva Runonlaulajan patsaan luona, lähdimme Vakkosalmelle katsomaan ja kuuntelemaan sitä sanomaa mitä Kalevalan 100 – vuotisjuhlat itse kullekin julistivat. Ja kyllä täytyy sanoa, että se näky – tuhansien kuorolaisten parvi ja laulun valtava pauhu, jonka aistimme korvillamme - oli sellaista ennen näkemätöntä ja kuulematonta. Se painui mieleen ja herkisti vastaanottavaiseksi."

0 kommenttia

Lisää kommentti