- LajittelujärjestysOletus
Kuvan otsikko, A → Z
Kuvan otsikko, Z → A
Luontipäivä, uusi → vanha
Luontipäivä, vanha → uusi
✔ Lähetyspäivä, uusi → vanha
Lähetyspäivä, vanha → uusi
Käynnit, korkea → matala
Käynnit, matala → korkea
Etusivu / Tunniste 2013 58
- Valkovuokkomatka 2013
Kaatuneiden muistopäivän tilaisuudessa 19.5.2013 sankarimuistomerkillä puhui pastori Timo Leskinen: "Rakkaat Pälkjärven pyhiinvaeltajat. Me olemme kaikki evakkoja ja evakkojen jälkeläisiä. Tai jonkun muun koukun kautta evakkokansaan liitetyt. Länteen, etelään ja pohjoiseen on virta mukanaan kuljettanut. Raamatun sanaa mukaillen: ”Ei ole meillä täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme”. Hebr. 13:14. Varhaislapsuudesta muistan elävästi Väinö-sedän vierailut Laihialta Polvijärvelle. Hänen pirssiautoillaan kierrettiin kesäisin tervehtimässä sukulaisia ja entisiä naapureita Joutenniemessä, Niittylahdessa, Ketunpesillä, Kettuvaarassa ja Ristonkankaalla. Ja joka talossa kerrattiin muistoja, niin onnellisia kuin traagisiakin. Se oli 50 -luvun ryhmäterapiaa, debriefingiä parhaimmillaan. Yllätyksellisesti törmäsin vastaavanlaisiin evakkotarinoihin 2000 -luvun taitteen Virossa. Olimme aloittaneet Marjan kanssa Eestin matkailun ja kielen opiskelun 90 -luvun lopulla. Veljeskansa oli totuttelemassa uudelleen lunastamaansa itsenäisyyteen. Suomessa evakkoretket Karjalasta tehtiin kahteen kertaan. Viroa sotivat armeijat käyttivät marssireittinään jopa kolmeen kertaan. Nuoria miehiä mobilisoitiin, isoveli puna-armeijaan, pikkuveli Saksan armeijaan. Kaupungit oli pommitettu, maat miinoitettu. Evakkojärjestelyt vielä enemmän sekaisin kuin lahden pohjoispuolella. Oman erityispiirteensä kaaokseen toi länsirannikkoa ja saaria asuttanut eestinruotsalainen väestön- osa. Haapsalon edustalla pienellä Vormsilla on perheellämme ollut jo 10 vuotta mökki hankittuna. Väkimäärä saarella ennen sotaa oli Pälkjärven luokkaa, vajaat 3000. Syksyyn 44 mennessä valtaosa heistä lähti puna-armeijan tieltä laivoilla Ruotsiin joka toivotti kielisukulaiset tervetulleiksi. Jo sitä ennen sotaväki-ikäiset pojat olivat paenneet eri armeijoiden väenottoja ylittämällä Itämeren kalastusveneissä. Nämä seikkailut ovat suoraan verrannollisia omiin evakkotarinoihimme. Akuutti hätätila, yleinen epävarmuus tulevasta, pelko perheestä eroon ajautumisesta. Outoa murteellista ruotsia puhuvien tulokkaiden vastaanotto uudessa kotimaassa kangerteli sekin. Evakkojen hädänalaisen aseman hyväksikäyttö oli siellä Sveamaassa ainakin yhtä yleistä kuin kuulemissani talvisodan aikaan vievissä Maaningan saakkunoissa. Eestinruotsalaisten Vormsilta lähdettyä saarelle keskitettiin eri puolilta Baltiaa Eestiin ajautuneita sotapakolaisia. Meritie länteen oli nyt tukossa. Saksan vetäydyttyä alueelta alkoi neuvostokomento ja sen myötä kyyditykset Uralin taakse. Evakkona Siperiassa, karmea kohtalo. Vormsin kivikirkon viereen on parhaillaan suunnitteilla uusi alttaripaikka. Siinä voi kohta sytyttää kynttilän näillä länteen ja itään suuntautuneilla retkillä menehtyneiden saarelaisten muistolle. On Vormsilla tosin lolemassa entisiäkin muistomerkkejä. Vapauden patsas on yksi harvoista yli neuvostomiehityksen säilyneistä. Nimilaatan Strengit ja Fribergit menehtyivät v. 19 käydyn sisällissodan uhreina, menivät aluksensa myötä. Vastapainona vapaudenpatsaalle on säilytetty myös puna-armeijan muistopaalu. Se löytyy keskuskylältä sireenipensaiden varjosta. Saaren taisteluissa kaatuneiden neuvostosotilaiden varsinainen hautapaikka etsittiin, raivattiin ja pyhitettiin vasta niinkin hiljan kuin kolme vuotta sitten. Saksalaiset siirsivät omat sankarivainajansa Pärnun suurelle sotilashautausmaalle jo 90 -luvun alussa. Jäljelle jäänyt joukkohaudan kuoppa ei ole vielä saanut laattaansa, mutta varmaan senkin aika tulee. Me Pälkjärven sankaripatsaan eteen kokoontuneet pyhiinvaeltajat olemme kunnioittamassa oman pitäjän edesmenneitä kaatuneita. On suuriarvoinen asia, että aitaus muistokiven kera on saatu tähän pystyttää. Omistusoikeuttahan meillä ei enää kirkonmäkeen eikä pitäjän maihin ole. On tyydyttävä vähempään, vierailuoikeuteen. Kun ensimmäisinä Viron kesinä kohtasimme saaren pitäjäjuhlaan tulleita ruotsalaisia istumassa termospulloineen entisten talojensa raunioilla, tuli hakematta mieleen nämä omat Karjalan kotiseutumatkat. Samasta asiasta on kysymys: kaipuusta juurille. Maan palautus ruotsalaissuvuille ei ole ollut kuitenkaan pelkästään siunaukseksi. Kun yksi väestönosa sai oikeutta, toinen koki oikeudettomuutta. Monet Vormsille aikoinaan tuoduista sotaevakoista kokevat vabariikin sortavan omia kansalaisiaan. Eikö kaksi sukupolvea saarella asumista anna todellakaan enempää kuin vuokra- tai lunastusoikeuden mökkiin ja pieneen tonttimaahan? Viime sotien seurauksena rajoja siirreltiin laajemminkin Euroopassa. Kerrotaan tarinaa saksalaismiehestä, joka v. 89 liennytyksen jälkeen pääsi käymään synnyinkotinsa pihamaalla nykyisessä Puolassa. Siinä sitten talon uusi isäntä ja vain hieman häntä vanhempi saksalaisvieras keskustelivat. He molemmat olivat lapsena samaa taloa asuneet. Siis kummalle oikeuden mukaan kuului se suuri kivi, jonka päällä he parhaat leikkinsä olivat leikkineet? Tätä samaa kysymystä olemme epäilemättä itse kukin tahollamme pohtineet. Toki oikeuden kuuluisi olla meidän puolellamme. Mutta toisaalta yhden oikeuden toteutuminen ei saisi johtaa toisen oikeuksien polkemiseen. Niin tai näin, Pälkjärven sankarivainajat ainakin kaatuivat kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Kolmen hyvän asian puolesta. Tänään kaatuneiden muistopäivänä tahdomme heitä tästä uhrista kiittää." Kuva Unto Kortelainen - Valkovuokkomatka 2013
Valkovuokkomatkalaisia kuuntelemassa pastori Timo Leskisen puhetta sankarimuistomerkillä kaatuneiden muistopäivänä 19.5.2012. Kuva Unto Kortelainen. - Valkovuokkomatka 2013
Matkalaiset kuuntelevat sankarimuistomerkillä tarkkaavaisina pastori Timo Leskisen puhetta kaatuneitten muistopäivänä 19.5.2013. Kuva Unto Kortelainen. - Valkovuokkomatka 2013
Matkalaiset kokoontuivat kirkonmäelle veisaamaan suvivirttä 19.5.2013. Tapahtuma tuli kuvatuksi useammalla kameralla. Tämä kuva on Unto Kortelaisen kamerasta. - Makarii 2013
Valkovuokkomatkalaiset näkivät Makariissa peltopyyn pesän munia kukkuroillaan 18.5.2013. Ruisrääkätkin ääntelivät peltoaukeilla. Kuva Paavo Valonen. - Makarii 2013
Antti Hämäläinen tutkii Asko Avoniuksen tallin jäännöksiä Makariissa 18.5.2013. Kuva Paavo Valonen. - Makarii 2013
Asko Avoniuksen tallin jäänteet taitavat olla parhaiten säilynyt muistomerkki elämästä Makariin kylällä. "Tallipoikana" 18.5.2013 Antti Hämäläinen. Tallin vintti on ollut aikoinaan suosittu kokoontumispaikka Makariin nuorille. Montakohan romanssia siellä mahtoi syttyä? Kuva Paavo Valonen. - Makarii 2013
Asko Avoniuksen jatkosodan aikaan rakennuttaman tiilisen tallirakennuksen jäännöksiä. Makarii 18.5.2013. Kuva Paavo Valonen. - Makarii 2013
Eipä näy enää hillopurkkeja Makariin koulun kellarissa. Tarinan mukaan eräänä syksynä olivat hyllyt pettäneet hillopurkkien alla ja sekös suretti opettaja Maikki Leiniä. Kuva 18.5.2013 Paavo Valonen - Makarii 2013
Ainoastaan sammaloituneet rauniot ovat muistona entisaikaan niin vireästä ja elinvoimaisesta kylästä. Makarii 18.5.2013. Kuva Paavo Valonen. - Makarii 2013
Evästauko valkovuokkomatkalla Makariin koulun sammaloituneilla portailla 18.5.2013. Mitähän Leinit mahtaisivat tuumia tästä Tahvo Hämäläisen kattauksesta? Kuva Paavo Valonen. - Makarii 2013
Makariin kylän maamerkki, Vornasen kuusi, seisoo edelleen ylväänä paikallaan. Tahvo Hämäläinen naapurinsa Vornasen raunioilla 18.5.2013. Kuva Paavo Valonen. - Makarii 2013
Miettisen navetan rauniot Makariissa 19.5.2013. Kuva Paavo Valonen. - Makarii 2013
Isien mailla Makariissa kukkivat valkovuokot 18.5.2013. Kuva Paavo Valonen - Makarii 2013
Hämäläisen veljekset Tahvo ja Antti, sekä Mauno-veljen tyttäret Arja ja Auli Makariissa Miettisen navetan raunioilla valkovuokkomatkan aikaan 18.5.2013. Kuva Paavo Valonen - Makarii 2013
Makariin kylän maamerkki, Vornasen kuusi, näkyy kauas. Piilokojusta päätellen "kylällä" käydään metsällä. Kuva 18.5.2013 Paavo Valonen. - Makarii 2013
"Kuljen taas kotiin päin, muistot nuo vain syömmessäin..." Makariin tien varressa on tehty risusavotaa. Kuva 18.5.2013 Paavo Valonen. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Sihteeri Maija Närhi on istahtanut joulupukin polvelle ennen lahjojen jakoa. Erään silminnäkijän mukaan juhlaväki sai todistaa "kuinka joulupukki suukon sai..." Honkavaaran perinnepiha 1.12.2013. Kuva Unto Kortelainen. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Joulupukki on tuonut täyden korillisen lahjoja juhlaväen iloksi. Mitähän sieltä paketeista mahtoikaan löytyä? Kuvassa Maija Närhi ryhtymässä avustamaan pukkia lahjojen jaossa. Honkavaaran Perinnepiha 1.12.2013. Kuva Leena Parvela. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Puheenjohtaja Jouni Mönkkönen viihdytti juhlayleisöä esittämällä sanoittamansa joululaulun. Honkavaaran Perinnepiha 1.12.2013. Kuva Unto Kortelainen. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Joulupukki on saapunut lahjoineen kaukaa Korvatunturilta Honkavaaran Perinnepihan vanhaan tupaan juhlaväen iloksi. Kuva Unto Kortelainen. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
"Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu...", lauloivat ja leikkivät johtokunnan jäsenet perinteisessä jouluun laskeutumisen juhlassa Honkavaaran Perinnepihassa 1.12.2013. Ohjelmassa oli myös yhteislaulua ja runon lausuntaa Anja Mönkkösen esittämänä. Päivän aikana nautittiin myös Perinnepihan maukas jouluateria kakkukahveineen. Kuva Leena Parvela. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Jouluun laskeutumisen juhlaan Honkavaaran Perinnepihaan 1.12.2013 osallistui 52 seuran jäsentä. Kuvassa osa juhlaväestä. Kuva Unto Kortelainen. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Juhlaväkeä Honkavaaran Perinnepihan tunnelmallisessa tuvassa 1.12.2013. Kuva Unto Kortelainen. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
"Päätonttu" eli seuran puheenjohtaja Jouni Mönkkönen toivotti juhlaväen tervetulleeksi perinteiseen jouluun laskeutumisen juhlaan Honkavaaran Perinnepihaan 1.12.2013. Kuva Unto Kortelainen. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Seuran pitkäaikainen sihteeri Maija Närhi täyttää pyöreitä itsenäisyyspäivän aattona. Maijaa muistettiin jouluun laskeutumisen juhlassa hemmottelulahjoin ja kukkasin. Kuvassa vas. Maija Närhi ja lahjan luovuttajat rahastonhoitaja Anja Laukkanen ja puheenjohtaja Jouni Mönkkönen. Kuva Unto Kortelainen. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Jouluun laskeutumisen juhlan aluksi 1.12.2013 tutustuttiin Honkavaaran ekumeeniseen tsasounaan. Kuvassa Riitta Lyhykäinen sytyttämässä tuohuskynttilää. Kuva Unto Kortelainen. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Juhlayleisöä Honkavaaran ekumeenisessa tsasounassa 1.12.2013. Kuva Leena Parvela. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Jouluun laskeutumisen juhlaa vietettiin 1.12.2013 lumisissa maisemissa Honkavaaran Perinnepihassa. Kuvassa juhlaväkeä siirtymässä sisätiloihin. Pihapiirin vanhat rakennukset ovat 1800-luvun puolivälistä. Tilalla on toiminut kestikievari, jossa Elias Lönnrot yöpyi runonkeruu- matkallaan. Kuva Leena Parvela. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Pälkjärven pitäjäseuran perinteistä jouluun laskeutumisen juhlaa vietettiin 1.12.2013 Pyhäselän Honkavaaralla. Juhla aloitettiin käynnillä Honkavaaran ekumeenisessa tsasounassa. Varapuheenjohtaja Antti Heinonen kertoi juhlaväelle tsasounan historiasta. Kuva Unto Korteleinen. - Jouluun laskeutumisen juhla 2013
Honkavaaran ekumeenisessa tsasounassa on seuramme lahjoittama kynttiläkruunu. Se on koottu Pälkjärven kirkon kruunuista. Pälkjärven kirkossa kruunuissa paloivat elävät kynnttilät. Rovasti Siimeksen kerrotaan sanoneen kerran joulusaarnassaan: "Teillä on ollut kirkkotie tukossa koko vuoden. Mikä teidät nyt tänne lennätti. Noita kynttiläkruunujako työ tulitta tänne kahtomaan?" Kuva Leena Parvela - Karjalatalo 23.11.2013
Tuomo Nenonen palkittiin raikuvin ablodein monet naurut kirvoittaneesta pakinastaan "Kun ennen kaikki oli hyvin". Pääkaupunkiseudun pälkjärveläisten tapaamiseen Karjalatalon Yläsalissa 23.11.2013 osallistui 38 henkeä kolmeltatoista eri paikkakunnalta. Kuva Lissu Kaivolehto. - Karjalatalo 23.11.2013
Tuomo Nenonen pakinoi runsaslukuiselle yleisölle aiheenaan "Kun ennen kaikki oli hyvin." Karjalatalo 23.11.2013. Kuva Lissu Kaivolehto. - Karjalatalo 23.11.2013
Mitähän siellä miesten pöydässä niin tarkkaavaisina tutkitaan? Palkintokaappien lasioviin teipattiin tunnistamista varten vanhoja valokuvia. Karjalatalo 23.11.2013. Kuva Lissu Kaivolehto. - Karjalatalo 23.11.2013
Pääkaupunkiseudun pälkjärveläisiä Karjalatalon Yläsalissa 23.11.2013. Kuva Lissu Kaivolehto. - Karjalatalo 23.11.2013
Yleisöä keskittyneenä kuuntelemaan Anna-Liisa Lehtipuun runon lausuntaa Karjalatalon Yläsalissa 23.11.2013. Kuva Lissu Kaivolehto. - Karjalatalo 23.11.2013
Kuvaajan pyynnöstä iloiset piirakkaleipurit Vuokko Jaatinen ja Kirsti Sälli pysähtyivät poseeraamaan tarjoilupöydän ääreen. Kuva Lissu Kaivolehto. - Karjalatalo 5.10.2013
Pöytä on katettu. Karjalatalon tapaamiset aloitetaan aina kahvitarjoilulla. Jotain suolaista ja jotain makeaa sortteja vaihdellen on kahvin kanssa tarjolla. - Karjalatalo 5.10.2013
Pääkaupunkiseudun pälkjärveläisten tapaamiseen 5.10.2013 Karjalatalolle oli saapunut 33 henkeä eri puolilta Etelä-Suomea - Ylöjärveltä, Nokialta, Tampereelta, Halikosta, Hollolasta, Lahdesta, Loviisasta,Keravalta, Nurmijärveltä, Sipoosta, Espoosta, Vantaalta ja Helsingistä. Kuvassa yleisö kuuntelee tarkkaavaisena Mikkelin maanmittaustoimiston maanmittausjohtaja Matti Kantasen mielenkiintoista esitystä vanhoista kartoista ja yhteistyöstä Karjalan tasavallan kanssa. Kuva Lissu Kaivolehto. - Karjalatalo 5.10.2013
Mikkelin maanmittaustoimiston maanmittausjohtaja Matti Kantanen kertoi Karjalatalolle kokoontuneille pälkjärveläisille vanhoista kartoista ja yhteistyöstä Karjalan tasavallan kanssa. Kuva Lissu Kaivolehto. - Karjalatalo 5.10.2013
Pääkaupunkiseudun pälkjärveläisten tapaamisessa 5.10.2013 Karjalatalolla oli 33 henkeä - Ylöjärveltä, Nokialta, Tampereelta, Halikosta, Hollolasta, Lahdesta, Loviisasta,Keravalta, Nurmijärveltä, Sipoosta, Espoosta, Vantaalta ja Helsingistä. Kuvassa yleisö kuuntelee tarkkaavaisena Mikkelin maanmittaustoimiston maanmittausjohtaja Matti Kantasen esitystä vanhoista kartoista ja yhteistyöstä Karjalan tasavallan kanssa. Kuva Lissu Kaivolehto. - Valtimon retki 2013
Murtovaaran talomuseo koostuu 16 hirsirakennuksesta eri vuosisadoilta. Kuvassa retkeläisiä asuinrakennuksen pihalla. Pirtti on rakennuksen vasemmanpuoleisessa päädyssä. Kuva Unto Kortelainen. - Valtimon retki 2013
Vanhan pirtin ikiaikaisia tunnelmia aistimassa. Kuva Unto Kortelainen. - Valtimon retki 2013
Pirtin pitkillä penkeillä istuttiin kuuntelemassa oppaan tarinointia. Kuva Unto Kortelainen. - Valtimon retki 2013
Talomuseon oppaana toiminut Heikki Ovaskainen oli varsinainen tietoniekka. Oppaan takana pirtin valtava valkoiseksi kalkittu uuni. Kotisivujen Tarinoita-osiosta löytyy Unton kirjoittama matkakuvaus ja lisää kuvia matkakohteesta. Kuva Unto Kortelainen. - Valtimon retki 2013
Seura avasi syyskauden tekemällä retken Joensuusta Valtimolle 4.9.2013. Matka tehtiin Aarne Malisen bussilla ja kuskina toimi Aarnen poika Antti. Kuvassa matkalaiset ovat purkautumassa bussista Murtovaaran juurella. Kuva Unto Kortelainen. - Valtimon retki 2013
Matkalaiset kiipeämässä Murtovaaran laella sijaitsevalle talomuseoalueelle. Kuva Unto Kortelainen. - Juhlaväkeä
Juhliin oli saapunut väkeä tuvan täydeltä. Kuva Lissu Kaivolehto - Juhlaväkeä
Kesäjuhlat kokoavat pälkjärveläiset yhteen vuosi vuoden jälkeen. Kuva Lissu Kaivolehto - Laulu raikaa
Yhteislaulu kuuluu oleellisena osana kesäjuhlien ohjelmaan. Kuva Lissu Kaivolehto